Muutin - muutuinko?

Itseasiassa muutan hiljalleen. Tänne. Uusiin oloihin, Bloggerin koloihin. Tänne ei muuta vain Himmun huone vaan myös Huoneen nurkka. Nämä kaksi blogia kun yhdistyvät nyt. Näin. Hiljalleen, kuten jo sanoin.

Jouluisaa

Vietin joulun paikassa, jossa kuutamo valaisi meren jään, hanget kimmelsivät metsässä ja kaikkialla vallitsi rikkumaton rauha ja hiljaisuus.

Sisällä, vanhempieni mökillä, oli jouluisa tunnelma. Takkatulen loimutessa ja kynttilöiden valaistessa lötköteltiin äidin verhoamiin tyynyihin nojaillen ja kirjoja lukien.

Ja tietysti syötiin paljon ja hyvin, olihan joulu. Itse tehtyjä ja kauniisti esille asetettuja ruokia ja herkkuja.

Todistusaineistoa

Edellä mainitut myyjäiset tosiaankin tulivat ja menivät. Tunnelma oli mukava, väkeä vilisi nurkissa kiitettävät määrät ja oma myyntikin oli ihan ilahduttava. Myyjäistelin serkkuni kanssa, mutta myimme myös hänen työkaverinsa ja minun isäni tekosia.

Myyjäistuotteet jäivät edellisten vuosien malliin kunnolla kuvaamatta, mutta pari kuvaa tuli sentään myyntipöydästä napattua.

Tänä vuonna pukin konttiin ei ole päätymässä mitään omin käsin tuotettua ja kotonakin jouluniperrykset ja näperrykset ovat jääneet ihan minimiin...

Myyjäisiin!

Huomenna tänne:

http://www.sarka.fi/index.asp?yv=2&av=267&kieli=1


Nähdään!

Myyjäispajailua

Se ainoa myyntitapahtuma, johon näperelyineni vuosittain osallistun, kurkkii jo ihan nurkan takana. Valmistelut aloitettiin tänä vuonna serkkulikan kanssa hyvissä ajoin. Vietimme mökkiviikonlopun saunoen, syöden ja askarrellen.

Hyvissä ajoin aloittaminen ei tietenkään tarkoita sitä, että mitään olisi varsinaisesti vielä valmiina. Ehei. Osaa myytävistä tuotteista en ole vielä edes aloittanut. Tyypillistä. Jotain sentään olen saanut lähes myyntikuntoon: heijastavia lintuja ja vaakunoita vaikka talvitakkiin laitettavaksi.

Pipopari

Serkku tilasi pipon. Toiveena oli jotain ruskeavalkoista. Tikuttelin ensin yhden viimevuotisen pipomallin mukaan. Sen verran mukavaa oli kutominen pitkästä aikaa, että samaan syssyyn syntyi toinenkin, hieman ohuempi yksilö. Nyt pitäisi vain serkkulikan päättää, kumman hän haluaa.

Onni on uudet villasukat

Perhetuttu, oikeastaan äitini ystävätär, oli kutonut sukat ja halusi antaa ne minulle. Hän oli tuonut ne mukanaan vieraillessaan vanhempieni mökillä loppukesästä. Sain ne matkaani viime viikonloppuna kotipuolessa käydessä.

Sukat ovat ihanat, tyttömäiset ja sievät. Yleensä riemastun sitä enemmän mitä pidempi sukan varsi on, mutta silti ihastuin näihin oitis.

Minusta on aivan mahtavaa saada itse kudottuja sukkia ja lapasia. Ne ovat ihan parhaita lahjoja. Jo siksikin, että käytän molempia tosi paljon ja siksi kumpiakaan ei voi koskaan olla liikaa. Näissä nyt saaduissa "tv:n katselu -sukissa" lämmittää mieltä erityisesti myös tieto siitä, keneltä ne ovat. En ole valitettavasti nähnyt kyseistä rouvaa varmaankaan kymmeneen vuoteen - ja silti olen ollut hänen ajatuksissaan näiden sukkien kohdalla. Se on hymyilyttävää.

Pitkästä aikaa kaivelin itsekin kutimen esiin. Kyseessä on pieni tilaustyö, joka toivottavasti valmistuu pian.

Taas näitä :)

Edelliset rintarossit etsivät itselleen toisenlaisen kauppapaikan, mutta väkersin blogin puotiinkin taas muutaman.

Ja näitä on varmasti luvassa vielä syksyn ja talven aikana lisää...

Bling bling

Joskus kirpputoreilla tulee vastaan asioita, joita ei yksinkertaisesti vain voi olla ostamatta. Ei, vaikka ostokselle ei ole mitään järkevää perustetta. Yllättävälle löydölle, aarteelle, on vain tarjottava uusi koti ja odotettava sitä hetkeä, jolloin kirkastuu ajatus siitä, mitä aarteella tehdään.

Minä kannoin perjantaina kotiin hauskan aarteen.

Vai mitä sanotte tästä?! Kolme laatikollista paljetteja. Suurin osa vielä täysin iskemättömänä käätymäisesti narulla toisiinsa kiinnitettynä. Hopeisia ja kultaisia sekä - suosikkini - purppuraisia.

Näistähän saa tehtyä vaikka mitä. Ihan vielä en tiedä mitä se vaikka mitä on, mutta varmasti jonain päivänä idea välkähtää päähäni. Siihen asti paljetit saavat kimaltaa ihanan kulahtaneissa laatikoisaan. Bling bling.

Kyllä isi osaa

Merellisiä kivoja on siirtynyt pappan verstaasta puotiin.

Puoti aukesi

Rintarosseja, olkaa hyvät! Tällä kertaa kovin kesäisissä väreissä.

Tervetuloa poikkemaan Nurkkakauppaan, sieltä niitä saa.

Istu ja bloggaa!

Luulitteko jo, että tämä blogi on vaipunut kokonaan unoholan suohon? No siltä vähän tuntui jo täälläkin päässä, mutta tässä sitä taas vaan ollaan. Blogin lisäksi paitsiossa ovat olleet käsityöt kaiken kaikkiaan, mutta silläkin suunnalla tuntuu pientä virkeyttä olevan ilmassa, jee.

Jos minä olenkin ollut väkertelemättä, niin onneksi muut eivät. Vanhempieni etevissä käsissä pari vanhaa tuolia saivat uuden ihanan elämän, ja sopivat nyt asuntooni kuin nenä päähän.

Anteeksi, käyn vain puuteroimassa...

Kylppärini odottaa uutta aikaa. Aikaa, jolloin vanhat kaakelit hakataan pois, jolloin vessanpytyssä ei ole enää vaaleanpunaista rengasta ja käsisuihku ei vuoda. Aikaa, jolloin lattiakaakelit pysyvät paikoillaan kynnyksessä ja käsiallas vaihtuu sellaiseen, jossa on ehjä pinnoite. Aikaa, jolloin saunassa on toimiva kiuas ja vessan katossa ihan oikea lamppu.

Vaikka kylppäri odottaakin, ovi ukkoin ja akkain huoneeseen ei enää odota...

... vaan sai koristuksekseen tällaisen kyltin. Idea syntyi jo aikaa sitten hamstrattuani itselleni serkun anopin vanhat piparkakkumuotit. Taustaksi löytyi Tiimarin alelaarista pastellisävyinen puputaulu, joka maalasin valkoiseksi. Piparimuotit kiinnitin ihan vaan muutamalla tipalla puuliimaa, ja ainakin toistaiseksi ovat pysyneet hyvin paikoillaan.

Paketoituja

Pukinkontiin ei täksi jouluksi valmistunut kovinkaan paljon mitään omatekoista, mutta jotain pientä kumminkin. Kuten tuo kummitytön pakettiin kääritty kaulaliina. Kuten huomaatte, en ole mikään järin taidokas virkkuukoukun käyttäjä, mutta takuulla lahjassa on ainakin se kuuluisa "käsintehdyn leima". :)

Ja tottakai lahjoin myös heijastinkukin. Tällaisia erivärisillä nauhoilla piristettyjä, aikaisempaa pienempiä kukkia tein mm. kummitytöille ja niiden siskoille ja tilaustyönä myös ystävien kummitytöille ja ....

 

 

Hyvää joulua!

Voiko olla suloisempaa tonttua kuin tämä? Se on kummityttöni äitinsä avustuksella tekemä ja minusta se on valloittava, varsinainen hyvän mielen tuoja.

Tontun myötä haluan toivottaa teille kaikille rentouttavaa ja inspiroivaa joulun aikaa!

Kuin tuiketta tähtien

Hallin ja rappujen välinen kaide olisi kuin tehty muhkean, jouluisen havuköynnöksen paikaksi. Köynnöstä en kuitenkaan lähtenyt väkertämään, mutta samaa fiilistä hain tällä. Ostin Tiimarin alelaarista rumilla lumiukonkuvilla koristeltuja, kaikenkirjavia peltiastioita ja huitasin niiden pintaan pari kerrosta mustaa maalia. Vuorasin pönikät sisäpuolelta muovipusseilla, jotta havuja voi myös kastella. Kuusenoksien ja puolukanvarpujen seuraksi viritin jouluvalot.

Herttaista

Jouluisat väkertelyt metsän aarteista jatkuvat. Sammalsydän roikkuu nyt ulko-ovessani toivottamassa tervetulleeksi tutut ja vieraat.

Jouluisaa

Marraskuussa joulutouhotus ahdisti suuresti. Pimeyden ja vesisateiden keskellä markettien muovikoristeet, konvehtirasiavuoret ja taustalla soineet joulurallit karkoittivat joulumielen minusta jonnekin hyvin, hyvin kauas. Liikaa välkettä, liikaa meteliä, liian aikaisin. Nyt olen pikkuhiljaa alkanut houkutella hyvää ja rauhallista (joulun) tunnelmaa luokseni.

 

Kotiin olen jouluisaa tunnelmaa tuonut kulkemalla metsän kautta. Sammaleet päätyivät peltiseen piirakkavuokaan ja saivat keskelleen lämpimän kynttilänvalon.

Se aika vuodesta, osa 2

On tullut taas väkerrettyä kynttilöitä. Niiden tekeminen on jotenkin kovin koukuttavaa ja melkein meditatiivista, enkä osaa edes sanoa miksi. Myyjäismyyntiin meni tämänkertaisesta satsista osa, osalla lahjotaan lähimmäisiä. Taidan talven aikana pistää kynttiläpajan vielä pystyyn, jotta omatkin kynttilävarastot pysyisivät riittävän täysinä.

Myyjäiset

Eilen oli joulumyyjäiset täällä ja minulla ihanaisen serkkuni kanssa yhteinen myyntipöytä. Serkku oli vääntänyt - kuten kuvasta näkyy - rautalankaa ja risuja: kransseja, koukkuja , joulukoristeita... Minä olin liikkellä tutulla setillä, eli pöydälle kasasin kynttilöitä, heijastimia, rintarosseja ja liitutauluja.

Jos sitten ensi vuonna aloittaisi myyjäisvalistelut ajoissa ja tekisi uusia tuotteita ja kokeilisi myyntionneaan muissakin myyjäisissä... No, katellaan...