Istu ja bloggaa!

Luulitteko jo, että tämä blogi on vaipunut kokonaan unoholan suohon? No siltä vähän tuntui jo täälläkin päässä, mutta tässä sitä taas vaan ollaan. Blogin lisäksi paitsiossa ovat olleet käsityöt kaiken kaikkiaan, mutta silläkin suunnalla tuntuu pientä virkeyttä olevan ilmassa, jee.

Jos minä olenkin ollut väkertelemättä, niin onneksi muut eivät. Vanhempieni etevissä käsissä pari vanhaa tuolia saivat uuden ihanan elämän, ja sopivat nyt asuntooni kuin nenä päähän.

Anteeksi, käyn vain puuteroimassa...

Kylppärini odottaa uutta aikaa. Aikaa, jolloin vanhat kaakelit hakataan pois, jolloin vessanpytyssä ei ole enää vaaleanpunaista rengasta ja käsisuihku ei vuoda. Aikaa, jolloin lattiakaakelit pysyvät paikoillaan kynnyksessä ja käsiallas vaihtuu sellaiseen, jossa on ehjä pinnoite. Aikaa, jolloin saunassa on toimiva kiuas ja vessan katossa ihan oikea lamppu.

Vaikka kylppäri odottaakin, ovi ukkoin ja akkain huoneeseen ei enää odota...

... vaan sai koristuksekseen tällaisen kyltin. Idea syntyi jo aikaa sitten hamstrattuani itselleni serkun anopin vanhat piparkakkumuotit. Taustaksi löytyi Tiimarin alelaarista pastellisävyinen puputaulu, joka maalasin valkoiseksi. Piparimuotit kiinnitin ihan vaan muutamalla tipalla puuliimaa, ja ainakin toistaiseksi ovat pysyneet hyvin paikoillaan.

Kuin tuiketta tähtien

Hallin ja rappujen välinen kaide olisi kuin tehty muhkean, jouluisen havuköynnöksen paikaksi. Köynnöstä en kuitenkaan lähtenyt väkertämään, mutta samaa fiilistä hain tällä. Ostin Tiimarin alelaarista rumilla lumiukonkuvilla koristeltuja, kaikenkirjavia peltiastioita ja huitasin niiden pintaan pari kerrosta mustaa maalia. Vuorasin pönikät sisäpuolelta muovipusseilla, jotta havuja voi myös kastella. Kuusenoksien ja puolukanvarpujen seuraksi viritin jouluvalot.

Osaksi maisemaa

Sain kesäisellä mökkivisiitillä suorittaakseni tehtävän: keittiön ikkunasta ikävästi näkyvä, valkoisuuttaan huutava sähkökaappi piti jotenkin maisemoida. Ja sitten siihen piti keksiä vielä "jotain kivaa".

Ei muuta kuin vihreää maalia kaapin pintaan. Yllättävän hyvin kaappi maalaamisen jälkeen hävisikin osaksi männikköä.



Maalasin kaappiin Altan kalliopiirrosten inspiroimia poroja, hirviä ja peuroja sekä veneellisen miehiä ruijanpallasta kalastamassa. Kuviot maalasin vain hieman taustaväristä poikkeavalla maalilla: ne huomaa vasta kun tallustaa riittävän lähelle kaappia.

Viime vuoden satoa

Olen muutaman kerran tullut maininneeksi mystisistä myyjäisistä, jonne valmistin kynttilöitä ja nirunaru-essumekkosia. Lienee aika saattaa päivänvaloon lisää sitä myyjäistarjontaa, jota minun myyntipöydältäni tuolloin taannoin löytyi.

Unten mailla ja Palaan pian -teksteillä varustettujen ovikylttien lisäksi maalasin myyjäisiin liitutauluja. Liitutaulujen kuvissa seikkailivat lähinnä sammakot ja prinsessat, mutta myös kotimaiset makeat marjat.

Kuten ensimmäisen kippolakin ompelemisen jälkeen uhosin, tein lakista myös lämpimämpiä versioita. Päähineet ovat varsinaisia kuperkeikka-lakkeja, sillä niistä voi paraatipuoleksi kääntää myös printtikuviosen "vuoren".

Kuperkeikka-kippolakit ja -kaulaliinat ovat pääosin kierrätyskamaa: vanhoista verhoista, pöytäliinoista ja fleesehuovista ommeltuja.

Tietysti myin myös heijastimia. Ja sitten näitä pikku suloisuuksia: magneettinappeja. Oiva tapa hyödyntää ompeluksista ylijäävät pienet kankaan palat.

Pimp my basket

Lähtökohta: hyinen parveke lokakuisena iltana, Ikeasta alennuksella ostettu hauska (mutta väärän värinen) kori, spraymaalia sekä suojamuovia.

Lopputulos: olohuoneen väreihin sopiva käsityökoppa - ja sen sisällä keskeneräiset sormikkaat sekä perintöpuikot.

Lokki sen olla pitää

Aloitin kesälomani vanhempieni mökillä. Siellä odotti valkoinen jakkara ja suunnitelmat sen koristelemisesta. Omin projektin itselleni ja julmasti sivuutin jakkaran omistajan ajatukset kirjainkoristeista. Minulla on pienimuotoinen lokki- ja tiirafiksaatio. Erityisesti mökillä olisin tunkemassa niiden kuvia joka paikkaan. Niipä tähän jakkaraankin tuli lokki. Kerrankin olen itsekin tytyväinen lopputulokseen.

Elokuun iltojen varalle

Nythän ei ole tuo kynttilöidenpolttamissesonki kuumimmillaan, mutta tulevaan on syytä varautua. Kirpputoreilta kerätyt sekalaiset, puiset kynttilänjalat saivat uuden, mustan pinnan. Näistä tulee mieleen shakkinappulat.

Selittelyä

Viimeisimmät väkerrykset ovat sujahtaneet heti valmistuttuaan postiin (kortteja) tai lahjapakettiin (ruskeasävyinen Bullerby-mekko) niin, että ovat jääneet vallan kuvaamatta. Jotta Huoneen nurkka ei kuitenkaan ammottaisi ihan tyhjyttään, lykkään tähän jotain jo aika päivää sitten tehtyä.


Nämä valmistuivat jo ennen joulua. Niitä on muuten myynnissä täällä, jeeh.