Onni on uudet villasukat

Perhetuttu, oikeastaan äitini ystävätär, oli kutonut sukat ja halusi antaa ne minulle. Hän oli tuonut ne mukanaan vieraillessaan vanhempieni mökillä loppukesästä. Sain ne matkaani viime viikonloppuna kotipuolessa käydessä.

Sukat ovat ihanat, tyttömäiset ja sievät. Yleensä riemastun sitä enemmän mitä pidempi sukan varsi on, mutta silti ihastuin näihin oitis.

Minusta on aivan mahtavaa saada itse kudottuja sukkia ja lapasia. Ne ovat ihan parhaita lahjoja. Jo siksikin, että käytän molempia tosi paljon ja siksi kumpiakaan ei voi koskaan olla liikaa. Näissä nyt saaduissa "tv:n katselu -sukissa" lämmittää mieltä erityisesti myös tieto siitä, keneltä ne ovat. En ole valitettavasti nähnyt kyseistä rouvaa varmaankaan kymmeneen vuoteen - ja silti olen ollut hänen ajatuksissaan näiden sukkien kohdalla. Se on hymyilyttävää.

Pitkästä aikaa kaivelin itsekin kutimen esiin. Kyseessä on pieni tilaustyö, joka toivottavasti valmistuu pian.