Pipokelejä!

Jo parin talven ajan olen vinkunut, että täytyisi tehdä uusi musta pipo. Vihdoin moinen myös valmistui. Valitettavasti leuto talvi ei hirmuisesti ole innostanut pipon käyttöön. Nyt kun on ollut välillä edes hitusen talvisempaa, olen ilolla kiskaissut uuden piponi päähäni!

Malli on Sirkku Isopahkalan suosittu Rinsessa. Pidän napakoista ja tuulitiiviistä pipoista, joten tein omani kaksinkertaisella langalla, inan verran isommilla puikoilla ja hieman pienemmällä silmukkamäärällä.

Heijastinkukka sopii pipoon mielestäni vallan somasti. Ja onhan niitä nyt käytettävä, kun on sellaisia tullut väkerrettyä.

Virkattu unelma

Taannoin ELMA-messuilla osastomme ohi vuihahti vanhempi naishenkilö, jonka kaulassa roikkui lumihiutaletta muistuttava koru. Ihastuin siihen välittömästi ja harmittelin, kun nainen pääsi livahtamaan jonnekin messuvilinään.

Riemastukseni oli siis suuri, kun löysin messujen Käden taidot -puolelta kyseisten korujen tekijän. Ostin häneltä joululahjan äidilleni ja heikkona ihmisenä sorruin ostamaan myös tiselleni herkän, virkatun kaulakorun. Siitä onkin tullut tämänhetkinen suosikkini, joka roikkuu kaulalla vähintään kerran viikossa.

Ihastukseni on tehnyt tekstiiliartenomi Sirpa Kallio. Kallio on viettänyt lähes 20 vuotta Japanissa. Tuota aikaa hän kuvaa rikkaaksi matkaksi kiehtovaan kieleen ja kulttuuriin. Japanissa vietetty aika heijastuu myös hänen töihinsä ja näkyy mm. taideryijyissä ja teksitiilitauluissa.

Lasihelmin koristellut pitsikorut ovat kuitenkin muisto suomalaisesta lapsuudesta- mummon pitsiliinoista ja lämpimästä sylistä.

Lisää Kallion tuotteita löytyy täältä

Ompelukoneen hurinaa

Laatikoissani on jo kahden kuukauden ajan pyörinyt pari rottinkisia kassinkahvoja. Alkuperäisen suunnitelman mukaan kahvat tuli laittaa kassiin, jonka neuloisin mustasta tai vihreästä villalangasta. En ole neulonut kassia en, sen sijaan neuloin vihreän palmikkoneuleviitan ja mustan pipon ;) En tiedä onko se tämä viikosta toiseen jatkuva pimeys, vai mikä, mutta nyt haluankin kasiini lämpöistä keltaista. Mitään kaava tai mallia minulle ei ole, joten on mielenkiintoista nähdä millainen kasista lopulta tulee. Jos siis saan sen valmiiksi asti joskus. Mutta alkuun on päästy: mustalla pohjalla leiskuvat jo auringon säteet.

Lisää heijastuksia

Lisää kukkia talven keskelle. Ja heijastavia sellaisia. Idea on varastettu (parhaat ideat aina ovat), mutta kehitelty vähän eteenpäin ja enemmän itseni näköiseksi.

Hohtava sydän

Nyt kun lumet taas sulivat, ulkona on pimeääkin pimeämpää ja heijastaville huopasydämille on käyttöä. Näitä väänsin ennen joulua viitisenkymmentä. Osa on varustettu hakasella, kuten tämä yksilö, osa avainrenkaalla.

Onnea uuteen huoneen nurkkaan

Tervetuloa Himmun huoneen lisäsiipeen, sen käsityönurkkaukseen. Tarkoituksena huoneessa turista kaikkea maan ja taivaan välillä, mutta täällä nurkassa keskitytään käsillä tekemiseen ja käsillä tekijöihin. Koska uutta kotia tervehditään usein kukkasin, kannan minäkin ensimmäisenä lankakukkaset sisään.