Betonia

Olin viime viikonloppuna kurssilla, joka nimeksi oli annettu komeasti "Pihakoristeita betonista". Tiedä sitten tuovatko tekeleeni pihaan mitään erityistä koristusta, mutta kurssilla oli kivaa, ja jotain valmistakin syntyi.

Betoni on materiaalina kiehtova: hevi ja raffi, mutta on siinä jotain herkkyyttä ja tietynlaista haurauttakin.

Yksi tekemistäni lintujen altaasta (tai mihin käyttöön ne ikinä päätyvätkään) matkaa äidille syntymä- ja äitienpäivälahjaksi. Kaksi jää omiin nurkkiin. Kunhan piha hieman kohenee, etsin niille sopivat paikat.

Vihreää

Novitan Mambo-langasta syntyi vauhdilla vuoden vaihteessa viitta. Viimeistelyn kanssa onkin sitten vierähtänyt tovi. Miten muutaman langan päätteleminen voikin kestää niin kauan. Silitysrautaa pitäisi vielä käytellä, mutta rohkenin ottaa kuvia viitasta ennen sitä.

Tuo vihreä on lumonnut minut. Ja Mamboa oli kyllä kiva kutoa. Malli on Arja Viitalan Novitalle suunnittelema. Ohje löytyy täältä.

Vähän epäilyttää, kuinka paljon tälläiselle viitalle on käyttöä, mutta eiköhän sen voisi heittää päälleen ainakin kesän viileinä iltoina.

Muuttolinnut

Kevään kunniaksi kaivoin joulukranssin esiin kätköistäni ja poistin siitä lumesta ja jäästä muistuttavat helmet. Tilalle muutti pieni parvi lintusia.

Heijastimia, heijastimia

Kun tuli joskus mainostettua, että on noita heijastimia tullut tehtyä myös avainlenkillä varustettuna. Tässä todistusaineistoa. Avaimenperänäkin toimivat, mutta parhaimmillaan ovat esim. lasten ulkovaatteiden tai laukkujen vetoketjuissa.

Selittelyä

Viimeisimmät väkerrykset ovat sujahtaneet heti valmistuttuaan postiin (kortteja) tai lahjapakettiin (ruskeasävyinen Bullerby-mekko) niin, että ovat jääneet vallan kuvaamatta. Jotta Huoneen nurkka ei kuitenkaan ammottaisi ihan tyhjyttään, lykkään tähän jotain jo aika päivää sitten tehtyä.


Nämä valmistuivat jo ennen joulua. Niitä on muuten myynnissä täällä, jeeh.

Kansallisromanttista

Mirka Laine-Pietilä on pistänyt kansallispuvuista tutut kankaat elämään ihan uutta elämää. Hänen yrityksensä Oprikka valmistaa muun muassa laukkuja, vöitä, kukkaroita ja tyynyjä.

Kansallispuvut ja niiden kankaat ovat kaunista katseltavaa: hienoa käsityötä ja mahtavaa värikylläisyyttä. Kansallispukukankaat ovat pitkään olleet Suomessa eräänlainen pyhä asia, eikä niistä ole sopinut valmistaa kuin kansallispukuja. Onneksi tämä ajatus alkaa nyt murtua ja kansallispuvuista tutut kuosit, kuviot ja värit löytävät paikkansa myös nykyihmisen jokapäiväisestä esineistöstä.

Mirka Laine-Pietilä on koulutukseltaan artesaani. Valmistuttuaan hän asui kymmenen vuotta Alankomaissa, jossa hän muun muassa opiskeli taidehistoriaa ja toimi harjoittelijana haute couture -ateljeessa.

Nykyisin Laine-Pietilä asuu vanhaa kansakoulua Marttilassa. Eipä siis ihme, että myös vanhat rakennukset ja puutaloarkkitehtuuri kiinnostavat tätä työhönsä vakavasti, mutta pilke silmäkulmassa suhtautuvaa naista. Laine-Pietilän harrastuksiin kuuluvat myös tähtitiede ja sci-fi. Tähtitaivaan kohteista onkin löytynyt nimet Oprikan tuoteryhmille.

Oprikan tuotteita voi ostaa mm. täältä.

Bullerby-mekko

Kummityttö täyttää kaksi ja pienelle söpöläiselle oli vaan ihan pakko ommella mekko. Siitäkin huolimatta, että myös jouluna muistin häntä helmoin.

Mekon ohje on Kati Rapian ja Mari Savion kirjasta JUJU - Erilainen lastenvaatekirja