Jouluisaa

Marraskuussa joulutouhotus ahdisti suuresti. Pimeyden ja vesisateiden keskellä markettien muovikoristeet, konvehtirasiavuoret ja taustalla soineet joulurallit karkoittivat joulumielen minusta jonnekin hyvin, hyvin kauas. Liikaa välkettä, liikaa meteliä, liian aikaisin. Nyt olen pikkuhiljaa alkanut houkutella hyvää ja rauhallista (joulun) tunnelmaa luokseni.

 

Kotiin olen jouluisaa tunnelmaa tuonut kulkemalla metsän kautta. Sammaleet päätyivät peltiseen piirakkavuokaan ja saivat keskelleen lämpimän kynttilänvalon.

Se aika vuodesta, osa 2

On tullut taas väkerrettyä kynttilöitä. Niiden tekeminen on jotenkin kovin koukuttavaa ja melkein meditatiivista, enkä osaa edes sanoa miksi. Myyjäismyyntiin meni tämänkertaisesta satsista osa, osalla lahjotaan lähimmäisiä. Taidan talven aikana pistää kynttiläpajan vielä pystyyn, jotta omatkin kynttilävarastot pysyisivät riittävän täysinä.

Myyjäiset

Eilen oli joulumyyjäiset täällä ja minulla ihanaisen serkkuni kanssa yhteinen myyntipöytä. Serkku oli vääntänyt - kuten kuvasta näkyy - rautalankaa ja risuja: kransseja, koukkuja , joulukoristeita... Minä olin liikkellä tutulla setillä, eli pöydälle kasasin kynttilöitä, heijastimia, rintarosseja ja liitutauluja.

Jos sitten ensi vuonna aloittaisi myyjäisvalistelut ajoissa ja tekisi uusia tuotteita ja kokeilisi myyntionneaan muissakin myyjäisissä... No, katellaan...

Se aika vuodesta, osa 1

On jälleen se aika vuodesta. Aika antaa heijastavien sydänten säihkyä pimeässä. Ja aika minun tehdä niitä ihmisten iloksi ja turvaksi :)

Välityö

Olin vannonut, etten uusiin kutimiin tartu ennen kuin The Mytty on valmis. Työkaverin myssy oli kuitenkin niin inspiroiva, että oli ihan pakko tehdä itsellekin pipo. Sitä paitsi pipoja ei voi olla liikaa. Eikä sitä ihminen voi aina kulkea musta pipo päässä. Puikoille siis vilahti Novitan Nallea ja Puroa.

On muuten yllättävän vaikeaa kuvata tässä pimeydessä omassa päässä olevaa myssyä.

Keijun kuoret

Taannoisissa kurpitsajuhlissa pukeuduin metsänkeijuksi. Asun suunnittelu ja väkertäminen oli tosi hauskaa ja olin varsin tyytyväinen lopputulokseen: metsäisiin väreihin, murattiseppeleeseen, neuleen ja keveiden kankaiden liittoon. Niin kuin kovin usein käy, hilluin juhlissa kamera kädessä, enkä sitten itse juurikaan kuvisssa näy. Tällä kertaa se vähän harmittaakin: olisi ollut kiva saada puku ikuistettua pikseleiksi. Ihan vaurioitta keiju ei vauhdikkaasta illasta selvinnyt :) mutta jotain puvusta on vielä jäljellä: siivet, alushame, hihan hulmukkeet...

Pikahelmet

Tuli mieliteko ja tarve saada pitkät, iloiset helmet. Kaapista löytyi puuhelmistä tehty rannerengas ja satiininauhaa. Siinä se.