Olin vannonut, etten uusiin kutimiin tartu ennen kuin The Mytty on valmis. Työkaverin myssy oli kuitenkin niin inspiroiva, että oli ihan pakko tehdä itsellekin pipo. Sitä paitsi pipoja ei voi olla liikaa. Eikä sitä ihminen voi aina kulkea musta pipo päässä. Puikoille siis vilahti Novitan Nallea ja Puroa.
On muuten yllättävän vaikeaa kuvata tässä pimeydessä omassa päässä olevaa myssyä.
3 kommenttia:
Kiva pipo!
Minua naurattaa se, että the Mytty jää välillä sivuun. Minä olen melko neulenoviisi, mutta silti on tällä hetkellä kolme eri asiaa kesken: yksi iso, yksi joululahja ja yksi johon iski akuutti tarve. Se iso valmistunee ensi talven pakkasille, tällä tahdilla.
Ja uusi ompelukone houkuttaisi vain kangaskauppaan ja ompelemaan, mutta yritän pakottaa itseni neulomaan nämä keskeneräiset ensin valmiiksi. Saa nähdä maltanko. :)
Juu-u. Keskeneräisten neulomusten, ompelusten, väkerrysten, maalailujen ja näperrysten kasa(t) välillä suorastaan kauhistuttaa. Ja harmittaa, että miten sitä ei saa "mitään" valmiiksi asti. Mutta toisaalta tärkeää on sekin, että on nauttinut tekemisestä, mitä siitä jos lopputulos välillä vähän viivästyy. Ja jos inspiraatio vetää toisaalle, niin hulluahan se olisi jättää hyvä inspis hyödyntämättä...
Eikö? ;D
Allekirjoitan
Lähetä kommentti